ICT Leaders Finland ry

ICT Leaders Finland ry (ILF) on liiketoiminnan ja tietohallinnon johtamisen ammattilaisille tarkoitettu valtakunnallinen teemayhdistys, joka on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n jäsenyhdistys. Yhdistys on perustettu 10.9.2012 mutta sen juuret ulottuvat kauemmas.


Tekoäly, automatisointi ja näiden johtaminen -seminaari ITPro 2017 -messujen yhteydessä

Solution owner, 24/7 Connected services Johanna Manninen, Maintenance & IoT, Kone Oyj
ICT LeadersFinland järjestävät tietohallinnolle suunnatun seminaarin ITPro-messujen yhteydessä 30.3. klo 9:00 – 14:00. Aamupäivällä teemana ovat tekoäly ja kognitiiviset järjestelmät sekä niiden johtaminen ja niihin varautuminen teoriaa, tekniikkaa ja demoja. Iltapäivällä esitellään toteutuneita caseja ja kokemuksia näiden soveltamisesta.


Tilaisuus on TIVIAn jäsenille maksuton. Ei-jäsenille osallistumismaksu on 150 €. TIVIAn jäseneksi
voit liittyä täällä (alk. 64 €/v). Merkitsemällä jäsenyhdistykseksi ICT Leaders Finland saat tiedon ICT Leaders Finlandin tilaisuuksista ja vapaan pääsyn niihin.


Aika: 30.3.2017 klo 8:30 – 14:00
Paikka: Messukeskuksen kongressisiipi, Pasila, Helsinki

Ilmoittaudu täällä

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 27.3. klo 16:00. Peruuttamatta jättämisestä veloitamme 150 €.

Ohjelma

8:30 Kahvi ja ilmoittautuminen

9:00 Johdanto tietohallinnon aamupäivään,

Pj. Marco Halen, ICT Leaders Finland

9:10 Uudet teknologiat ja tietohallinnon johtaminen 2020

KTT, seniorresearch fellow Tomi Dahlberg, Turun yliopisto

9:50 Miten ja milloin ohjelmistorobotiikka ja tekoäly tulevat yrityksiin – ja mitä IT-johdon tulisi

tehdä asialle

FT Kari Saarelainen, KPMG

10:30 Tekoälyä helposti kaikille – teoriaa, käytännön esimerkkejä ja demoja

Aki Siponen, teknologiajohtaja, Microsoft Oy

11:15 Kahvitauko ja pientä purtavaa

11:45 Tekoäly tosityössä: demoja ja esityksiä tuotantosovelluksista eri toimialoilta

Watson Leader, Nordics, Erik Rehn, IBM

12:30 Tekoäly voi pelastaa henkesi: Case HUS

IT-kehitysjohtaja Mikko Rotonen, HUS

13:00 Tekoälyllä hissien kunnossapito toiselle tasolle

Solution owner, 24/7 Connected services Johanna Manninen, Maintenance & IoT, Kone Oyj

13:30 Oikea ihminen oikeaan paikkaan tekoälyllä:Baronan Jelppi-rekrytointijärjestelmä

Toimitusjohtaja Tuomas Mikkonen, Barona Henkilöstöpalvelut Oy

14:00 Tutustuminen ITPro 2017 -messuihin

Konserniyhtiöstä kolmanneksi osapuoleksi yhdessä yössä

Torstai 14.1.2016 - Reino Myllymäki

Monessa ohjelmiston käyttöoikeudessa myönnetään käyttöoikeus kaikille konseriyhtiöille eli emoyhtiön vähintään 50 %:sti omistamille tytäryhtiöille. Tämä on näppärää, sillä yhteisen tietojärjestelmän, vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmän, järjestäminen muutoin olisi aika työlästä, kun kaikilla sitä käyttävillä yhtiöillä pitäisi olla omat lisenssinsä. Konsernilisenssin kautta sekä asiakas että toimittaja saavat etua.

Vastaavasti samoissa sopimuksissa kielletään käyttöoikeuksien, koodin ja dokumenttien luovuttaminen kolmansille osapuolille. Ymmärrettävää.

Mutta kyllä siinä vaaransakin piilee. Konserniyhtiö voi muuttua yhdessä yössä kolmanneksi osapuoleksi. Yleensä muutos tapahtuu siten, että emoyhtiö myy omistamansa tytäryhtiönsä osakkeet jollekin toiselle. Tytäryhtiöstä tulee toisen konsernin yhtiö tai mihinkään konserniin kuulumaton itsenäinen yritys.

Niinpä entinen konserniyhtiö on yht'äkkiä kolmas osapuoli, jolla ei ole käyttöoikeutta järjestelmiin. Tilanne on kiusallinen. Kyseessä on sopimukseton tila, jolloin tietoteknisten työkalujen käytön jatkaminen on laitonta. Kiusallisuutta lisää se, että yrityskaupassa myyjä on luullut myyvänsä toimivan yrityksen ja ostaja on luullut ostavansa sellaisen.

Myytävän yrityksen arvon säilyttämiseksi yritys myydään tietysti mahdollisimman hyvin toimivana eli työkaluineen ja asiakkaineen. Konepajayrityksen sorvi kuuluu luonnollisesti kauppaan. Mutta miten saada tietojärjestelmien käyttöoikeus mukaan kauppaan?

Toimittajat tietysti olettavat, että asiasta neuvotellaan etukäteen. Niin usein tehdäänkin. Sen seurauksena pörssiyhtiöinen projektikohtaiset sisäpiirit paisuvat suuriksi. Kokemuksesta tiedän, kuinka kunnioitusta herättävää on bookata toimittajalta tapaamisaika kertomatta syytä ja tapaamisen aluksi ottaa nimi sisäpiiripaperiin, ennenkuin asian avaaminen on mahdollista.

Kun etukäteen järjesteltäviä asioita on paljon, asioita unohtuu tai jää huomiossa vähemmälle. Tietointensiivisyyden kasvaessa toki näiden asioiden merkitys yrityskaupoissa lisääntyy ansaitusti.

Toinen vaihtoehto on sisällyttää sopimuksiin ns. väliaikainen käyttö konsernista irtautuvalle tytäryhtiölle tai sen osalle. Kyseessä olisi käyttöoikeus ajanjaksoksi, jonka aikana konsernista irtautunut osa neuvottelee itselleen oman pitkäaikaisen käyttöoikeuden tai luopuu ao. tietojärjestelmien käytöstä. Tällainen on mahdollista saada, jos toimittajaosapuolella on tekijänoikeus kohteeseen. Näin ei välttämättä ole. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat sillisalaatteja, joissa on toimittajan komponentteja, asiakaskohtaista työtä ja kolmansilta osapuolilta lisensoituja osuuksia.

Kolmas vaihtoehto on, että yrityskaupan kohde, myyjä tai ostaja kaupan toteutumisen jälkeen hankkii tarvittavat käyttöoikeudet. Tässä vaiheessa on olemassa kuitenkin ns. myyjän markkinat, jolloin kaupat syntyvät kalleimmalla listahinnalla. Vai kuinka moni kykenee ilmoittamaan toimittajalleen, että "Olemme ostaneet yrityksen, jossa on teidän toimittama tietojärjestelmä. Sen käyttöoikeutta emme ostaneet. Olemme siirtyneet manuaalijärjestelmiin, kunnes saamme hankittua Teiltä tarvittavat käyttöoikeudet."

Tilanteen juurisyy on nähdäkseni siinä, että toimittajaosapuoli pitää asiakasta staattisena kohteena. Tämä on tähän asti lukemieni lukuisien tietojärjestelmäprojektien sopimusten henki. Tämä siitäkin huolimatta, että tietojärjestelmäprojektit ovat useimmin liiketoiminnan kehitysprojekteja, joilla on tarkoitus muuttaa yritystä! Kumppanuudesta ja arvontuotosta puhutaan kyllä mainoslauseissa ja myyjien kalvoilla, sopimuksista niitä lauseita ei löydä.

Ongelman laajuus näkyy vaikkapa tuoreita IT2015 -sopimusehtoja tarkasteltaessa. Otetaan vaikka EAP - Erityisehtoja konsultointi- ja muista asiantuntijapalveluista. Sen kohdassa 5.2 annetaan asiakkaan konserniyhtiölle käyttöoikeus asiantuntijapalvelujen tuloksena syntyviin asiakirjoihin ja muihin tuloksiin. Kohdan lopussa todetaan: "Asiakkaalla
ei ole oikeutta myydä eikä muutenkaan luovuttaa asiantuntijapalvelun tuloksena syntyviä asiakirjoja tai muita tuloksia kolmannelle osapuolelle muutoin kuin edellä mainittua tarkoitusta varten."

Muista käydä keräämässä dokumentit pois yrityskauppaa edeltävänä yönä, jos pystyt!

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Professional Oy:n blogissa 14.1.2016.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: käyttöoikeus, sopimus, konserni, yrityskauppa, yritysmyynti, IT2015

Lisää kirjoituksia


Uutiset

Vuoden Tivi-vaikuttaja Timur Kärki keskustelijaksi Tietohallinnon iltapäivään (11.04.2016)
Tietohallinnon iltapäivä järjestetään perinteisesti osana ICTexpoa. Iltapäivän teema noudattelee ICT Leaders Finland ry:n digitalisaatiota käsittelevää seminaarisarjaa..

Marco Halénista ICT Leaders Finland ry:n puheenjohtaja (18.02.2016)
ICT Leaders Finland ry:n vuosikokous järjestettiin torstaina 18.2.2016 klo 16 alkaen KPMG:n tiloissa Töölönlahdenkatu 3:ssa Helsingissä. Kokouksessa valittiin yhdistyksen..

18.02.2016  Digitalisaatiobarometri 2015: Digitalisaatio etenee - katseet vielä vanhassa
28.12.2015  Vuoden 2016 tapahtumia
27.09.2015  Tunnelmia elokuun jäsenillasta